Seuran perustava kokous pidettiin Isontalon talossa 3.4. 1961. Paikalla oli 12 kylän isäntää. Puheenjohtajana toimi Eelis Isotalo ja sihteerinä Leo Aaka, pöytäkirjan tarkastajina Kaarlo Heikintalo ja Jorma Granqvist.
Metsästyksellinen pääkohde oli hirvi, jolle ensimmäisenä vuotena anottiin ja saatiin yhden kokonaisen aikuisen eläimen kaatolupa. Harvinaisen, mutta hirvenmetsästyksessä kuitenkin tyypillisen ja monissa jahtikertomuksissa esiintyvän sattumuksen kautta jäi ainoa lupa käyttämättä, kun herpaisevan osuman maahan lyömä hirvi pakeni maltillista pistäjäänsä.
Tärkeä saalistuskohde oli myös rehevissä rantaviikeissä pesivä sorsakanta, jonka metsästykseen myytiin vuosilupia nykyistä paljon vähälukuisemmille huvilanomistajille.
Hirvikannan vähitellen vahvistuttua ja kaatolupien lisäännyttyä rakennettiin talkoilla nylkysuuli Isontalon maalle vuonna 1981. Siihen saakka oli teurastus ja paloittelu toimitettu Aakan kuivurisuulissa. Uusi teurastustila oli sekin varustukseltaan aika karu. Ruhot nostettiin orteen käsin veivattavalla taljalla. Valaistus ja virta kaivosta pesuvettä nostavaan pumppuun saatiin pitkällä roikalla. Lihanjaossa luunsirut ropisivat yksinkertaisille lautaseinille, kun kulloinkin vuorollaan varmakätiseksi uskottu mies hutki palkuksen päällä ruhoa kappaleiksi leveäteräisellä kirveellä.
Uuden hirvisuulin tarpeesta oli puhuttu jo vuosia, kunnes syksyllä 2001 myrsky kaatoi paljon kuusia ja mäntyjä Satakunnan metsistä, ja puheenjohtaja Simo Luotonen pani tuulemaan. Menneen syksyn ongelmat paljojen kaatolupien ja lämpimien syyssäiden kanssa olivat tuoreessa muistissa. Kaivattiin myös kokoontumisiin mukavampia istuimia kuin vanhan suulin seiniä kiertävät lihanjakohyllyt. Vuosikokouksessa 30.3.2002 tehtiin päätös uuden metsästystukikohdan rakentamisesta. Sopiva paikka löytyi Karjamaantien ja vesilinjan varresta seuran aktiivisen jäsenen, Altti Ämtön maalta, josta hän oli valmis lohkaisemaan tontin asevelihintaan. Talven säilömiä tuulikaatoja oli runsaasti seuran jäsenten omilla palstoilla, lisäksi niitä saatiin koota maanvuokraajien metsistä.
Kevättalven tukkitalkoista alkoi uhrautuvainen työkausi, jonka aikana tuli osoitetuksi metsästysseuran monipuolinen toimintakyky. Löytyi tarvittavaa kalustoa, miesvoimaa ja tietotaitoa piirustusten laatimisesta ja työn valvomisesta sähkö- ja putkitöihin. Tukit sahattiin kenttäsirkkelillä. Kivinen rakennuspaikka raivattiin ja pohja valettiin. Tilavan kokoontumistilan osoitettiin palvelevaksi koko kyläkunnan tarpeita ja projektiin saatiin rahoitusta EU:lta sekä Merikarvian kunnalta. Koska Suomessa haluttiin vähentää hirvikantaa, oli syksyksi tiedossa ennätysmäärä kaatolupia. Budjetissa oli varaa tehdä asiaa jouduttava urakkasopimus rakennuksen rungon, ulkoverhouksen ja vesikaton osalta. Syksyn säät suosivat, ja viisikymmentä hirveä, joista lähes puolet myytiin, saatiin kunnialla lihoiksi vanhoissa tiloissa. Keväästä alkoi uusi talkoitten sarja. Modernin teurastustilan, kylmiön, kokoushuoneen, saunan ja pesutilojen valmiiksi saattamiseen tarvittiin enää vähän maksullista apua.
Vuodesta 2003 asti uusi kiinteistö on palvellut hirvimiesten tarpeita ja toiminut erilaisten yhdistysten kokoustilana. Seuran toiminta on vakiintunut uomaansa. Riistaeläimiä ruokitaan maalla ja merellä. Hirvieläimet ja jänikset viihtyvät syksyllä ja alkutalvella riistapelloilla, vahvan lumen aikaan niille syötetään useilla ruokintapaikoilla viljaa, perunaa, poroherkkua ja juureksia. Sorsat ja hanhet saavat viljaa. Supi- ja minkkikantoja pidetään kurissa. Nuoria metsästäjiä koulutetaan ja Satakunnan riistanhoitopiirin asettamista velvoitteista huolehditaan. Vuosittain pyritään kaatamaan kiintiönmukainen määrä hirvieläimiä. Toimintaan ja kiinteistön ylläpitokuluihin tarvittavaa rahaa saadaan jäsenmaksuista ja sorsalupien myynnistä, lisäksi pitää silloin tällöin järjestää seuran jäsenten aktiivisuutta vaativia tulonhankintatempauksia, kuten pilkkikisoja ja ympäristöä siistiviä romunkeräystalkoita.
Metsän-Veikot ry:n 50-vuotisen historian aikana ovat sen puheenjohtajina toimineet: Eelis Isotalo, Jorma Granqvist, Simo Luotonen, Aarre Alinen ja Jukka Heikintalo.
Sihteereinä: Juha Kontio, Antti Heikintalo, Markku Bondfolk, Matti Alinen, Juhani Syrjä ja Jari Viikilä
Seuran jäsenmäärä vuonna 2011 on 44